Kaikki koneet samanlaisia?

Monen mielestä kuntosalin kaikki koneet ovat samanlaisia ja usein vieläpä huonoja. Tämä ei kuitenkaan todellisuudessa pidä paikkaansa. Koneissa on valtavia eroja laadussa ja käytettävyydessä. Koneilla on myös etuja, joita vapailla painoilla ei ole helppo saavuttaa.

Erityisesti 70-luvulla Yhdysvaltalainen Nautilus tuli tunnetuksi tinkimättömyydestään. Laitteiden mekaaninen laatu oli huippuluokkaa ja merkin omistaja Arthur Jones loi silloin ennen näkemättömiä laiteinnovaatioita, joista tämän päivän keräilijät maksavat huippuhintoja. Monet nykyiset Kiinassa huonekaluputkesta valmistetut natisevat ja paljon muovisia osia sisältävät laitteet ovat kuin vanhojen Nautilus-laitteiden irvikuva. Nykypäivän laitteet ovat usein myös fyysiseltä kootaan pienempiä, mikä välillä tarkoittaa kookkaalle eurooppalaiselle ahtautta ja laitteen vääriä mittasuhteita.

Nautiluksen dippikone 80-luvulta kokoa mammutti

Nautiluksen heikkous oli niiden usein liikkeen loppua kohden raskaammaksi muuttuva vastuskäyrä. Esimerkiksi Universal haastoi Nautiluksen laiteet tarjoamalla laitteissaan paljon luonnollisemman vastuskäyrän. David toi omat tieteelliseen tutkimukseen perustuvat koneensa markkinoille 80-luvulla. Davidin koneissa vastuskäyrä mukailee lihasten todellista voimakäyrää ja käytännössä vastus usein kevenee hieman liikkeen lopussa. Laitemerkkien välillä voi siis olla suuria suunnitteluun liittyviä eroja.

Kuvassa Davidin laitteita, jotka olleet kovassa kaupallisessa käytössä 30-40 vuotta. Ojennuskoneessa on vaatimattomasti 300 kg:n pakka!

Tyypillisesti laitesarjoissa osa laitteista on parempia kuin toiset. Millään valmistajalla kaikki laitteet eivät ole hyviä. Sali jossa kaikki laitteet ovat samalta valmistajalta tai jopa samasta laitesarjasta ei yksinkertaisesti voi olla hyvä. Käytännössä kokenut treenaaja etsii salin, joka näyttää kirjavalta. Salin omistaja on luultavasti rakentanut laitevalikoiman valitsemalla parhaita laitteita eri sarjoista. Eri aikoina laitteiden muotivärit muuttuvat. Kerrostumat luovat usein sillisalaattimaisen näkymän.  Ketjusaleilla laitteet tulevat tyypillisesti yhdeltä toimittajalta.

 

MadHouse Gym (yllä) ja Planet Fitness -ketjun sali.  

90-luku oli kuntosalilaitteiden kulta-aikaa. Valmistajia oli maailmanlaajuisesti suuri joukko ja kilpailu synnytti uusia innovaatioita. Valtavan kokoiset amerikkalaiset kuntosalit olivat täynnä merkkejä kuten Flex, Body Masters, Cybex, Icarian, Nebula, Hammer Strength ja Strive. Yksikään edellä mainituista valmistajista ei ole enää itsenäisesti toiminnassa. Esimerkiksi Cybex on aikoinaan ostanut Eagle ja Trotter nimiset valmistajat, mutta kuuluu nykyään itse Life Fitness konserniin, johon kuuluu myös Hammer Strength. Saman konsernin laitesarjat alkavat pitkässä juoksussa muistuttamaan toisiaan ja samalla valmistus siirtyy Kaukoitään. 

Life Fitness:n, Hammer Strengt:n ja Cybex:n ylävetokoneita. Saman konsernin merkit muistuttavat toisiaan ja kuluttajalla on vähemmän valinnanvaraa.

Jos on treenannut vain ketjusaleilla, voi olla, että on vain huonoja kokemuksia koneista. Parhailla saleilla on koneita useilta eri valmistajilta ja useilta eri aikakausilta. Jos sali mainostaa, että kaikki laitteet ovat uusia, on kyseinen paikka usein hyvä jättää väliin. Pieniä poikkeuksia voi toki tähänkin sääntöön toki löytyy. 

Loaded sali Tampereella. Kaikki laitteet uusia, mutta hyviä.